Ursan Bongaa 100 –haasteessa etsitään arjesta taivaanilmiöitä

Arjessakin väijyy taivaanilmiöitä, kun niitä osaa etsiä. Kuvan kuunpimennys nähtiin tammikuussa 2019. Vuoden 2021 marraskuussakin nähdään osittainen kuunpimennys, mutta se ei tule olemaan lainkaan näin näyttävä. Voit lukea siitä lisää haasteen ilmiöstä "Maan pallomainen muoto". Kuva Niklas Sjöblom (facebook.com/taivasalla.net)

Tervetuloa luonnonilmiöiden jännittävään maailmaan!

Oletko koskaan nähnyt maapallon varjoa?

Entä kaksoistähteä? Tiesitkö, että sateenkaarella on useimmiten myös sivukaari? Tai että puiden lehdet voivat toimia neulanreikäkamerana ja siivilöidä maahan lukemattomia pieniä kuvia Auringosta? Oletko koskaan yrittänyt nähdä Venusta siniseltä taivaalta? Tiedätkö, miksi Auringon säteily tuntuu lämpimältä iholla?

Ympäristömme on täynnä jänniä juttuja, jotka jäävät meiltä helposti huomaamatta.

Bongausten tekemiseksi kohteita ei tarvitse valokuvata! Riittää, että olet omasta mielestäsi havainnut etsittävän ilmiön.

Tutustu bongariin: Sari

Sari Levillä. Taustalla Maan varjo ja Kuu. Kuva Sari Pietikäinen

[30.9.2021]

“Bongaa 100 -haaste on mahtava! Innostuin siitä saman tien. Haaste kannustaa pieneen kilpailuun itsensä kanssa rakkaan harrastuksen parissa”, kertoo Sari Pietikäinen, muusikko ja harrastajavalokuvaaja Oulusta.

Sari on Corona Borealiksen eli Rovaniemellä toimivan paikallisen tähtiyhdistyksen jäsen. Hänellä on jo tälle vuodelle huikeat 86 ilmiötä saaliina Bongaa 100 -haasteen ilmiölistalta. “Havaintoja teen Oulussa ja Rovaniemellä, mutta mahdollisuuksien mukaan aina myös reissuillani”, Sari kertoo. “On ollut mukavaa suunnitella lomamatkoja osittain tämän haasteen pohjalta.”

“Tämän vuoden ensimmäiset ja pohjoisimmat havainnot tulivat Saariselältä tammikuun alussa, ja tähän mennessä vuoden eteläisimmät havainnot ovat Vaasasta Sjöderfjärdenin meteoriittikraatterilta, jossa vierailin heinäkuussa”, Sari muistelee.

Vuoden palkitsevimpana bongauskokemuksena Sari hehkuttaa 10.6. Suomessa nähtyä auringonpimennystä. “Tänä vuonna ehdottomasti suurin ”herkku” oli kesäkuun osittainen auringonpimennys. Saimme havaita sitä Rovaniemen pilvettömältä taivaalta koko pimennyksen ajan. Ehkä juuri harvinaisuutensa vuoksi se on ollut palkitsevin.”

Lue lisää Sarin bongauskokemuksista ja hänen vinkkejään taivaan kohteiden havainnointiin!

Mitä bongataan juuri nyt?

Merkurius näkyy Suomessa aina matalla vaalealla ilta- tai aamutaivaalla ja sitä voi olla haastavaa huomata. Kiikareista on apua bongauksessa. Kuva Markku Poutanen

Aurinkokunnan pienin planeetta Merkurius näkyy sään salliessa loka-marraskuussa matalalla aamutaivaalla itäkaakon suunnalla ennen auringonnousua. Nyt on siis käsillä viimeinen tilaisuus bongata himmeä Merkurius tälle vuodelle. Myös kaasujättiläiset Jupiter ja Saturnus ovat koko loppuvuoden eteläisellä iltataivaalla, mutta hyvin matalalla.

Tähtikirkkaana iltana korkealta etelätaivaalta voi bongata kesäkolmion kuvion ja sen kolme kirkasta tähteä Deneb, Vega ja Altair. Karhunvartijan kirkkain tähti Arcturus näkyy samaan aikaan matalalla lännessä ja Ajomiehen Capella -tähti koillisen suunnalla. Tuttu Otava löytyy luoteiselta taivaalta.

Korkealta itäkoillisesta löytyy Kassiopeian w-kirjaimen muotoinen tähtikuvio ja hieman matalammalla itäkaakossa Pegasuksen kuvio, jonka tunnistaa neljän kirkkaan tähden muodostamasta suuresta neliöstä. Neliöstä ylävasemmalle Andromedan tähdistöä seuraten voi löytää myös hyvin himmeän ja sumumaisen, mutta silti paljain silmin havaittavan, Andromedan galaksin. Himmeiden kohteiden bongauksessa voi hyödyntää hämäränäköä ja syrjäsilmällä katsomista.

Sata vuotta täyttävä Ursa kutsuu nyt kaikki mukaan bongaamaan sata mielenkiintoista ilmiötä. Löydät ilmiöt tältä sivustolta. Aikaa on vuoden 2021 loppuun saakka.

Haasteeseen osallistuminen on hyvin vapaamuotoista. Sinun ei tarvitse raportoida havaintojasi minnekään (mutta saat tehdä niin!) tai valokuvata ilmiöitä (mutta sekin on sallittua!). Haasteen idea on laajentaa omaa maailmankuvaa tekemällä havaintoja ympäristöstä. Me tarjoamme siihen välineet, mutta saat itse päättää, miten osallistut.

Voit halutessasi pitää kirjaa bongaamistasi ilmiöistä vaikkapa käyttämällä näiltä sivuilta löytyvää lomaketta, tai voit myös tehdä tunnukset tälle sivustolle ja pitää täällä kirjaa havainnoistasi. Jos pieni kilpailu kannustaa sinua jatkamaan haasteen parissa, voit tehdä profiilistasi julkisen, jolloin pääset vertailemaan omaa saalistasi muiden bongausmääriin. Toivottavasti opit samalla jotain paikastamme maailmankaikkeudessa, omasta planeetastamme ja itsestäsi!

Listalla olevien ilmiöiden havaitsemiseen ei tarvita apuvälineitä, joskin esimerkiksi kiikarit ovat monesti mukava lisäapu. Muutamaa haastavampaa tapausta lukuun ottamatta ilmiöt ovat myös helppoja havaita, kun vain hieman miettii, mistä on kyse ja seuraa ohjeita. Haaste sopii soveltuvin osin mainiosti myös koululuokille: opettajat voivat tutustua ilmiölistaan ja antaa oppilaille tehtäväksi havaita jokin oppituntien teemaan sopiva ilmiö.

Tärkeintä ei ole saada koko sadan ilmiön listaa täyteen, vaan oivaltaa, mistä niissä on kyse. Siksi tarjoamme jokaisesta ilmiöstä paitsi havainto-ohjeet, hiukan lisätietoa. Miksi tämä ilmiö on kiinnostava? Mistä siinä on kyse?

Osallistu haasteeseen, ja kerro siitä muillekin sosiaalisessa mediassa tunnisteella #bongaa100. Jos otat havainnostasi kuvia, ja lataat ne Taivaanvahtiin, käytä tunnistetta myös siellä! Nostamme tälle sivulle tuoreimmat bongaukset.

Ilmiöhakuun ja yleisiin havainto-ohjeisiin pääset käsiksi sivun yläreunan linkeistä!

Hyödyllisiä sivustoja

Ursan tähtikartta auttaa sinua löytämään planeetat, tähdet ja tähdistöt.

Taivaanvahti on Ursan havaintopalvelu, joka kokoaa yhteen Suomen taivashavaitsijat. Mitä muut ovat nähneet?

Pimeiden paikkojen kartta Taivaanvahdissa voi auttaa sinua löytämään kunnolla pimeän havaintopaikan läheltäsi. Voit jakaa oman pimeän havaintopaikkasi kartalle, jonne on vapaa pääsy.

Heavens-above.com on saatavilla myös suomenkielisenä, ja voit valita oman havaintopaikkasi. Sivusto kertoo muun muassa, milloin voit nähdä Kansainvälisen avaruusaseman ja kirkkaimmat satelliitit.