Tervetuloa luonnonilmiöiden jännittävään maailmaan!

Oletko koskaan nähnyt maapallon varjoa?

Entä kaksoistähteä? Tiesitkö, että sateenkaarella on useimmiten myös sivukaari? Tai että puiden lehdet voivat toimia neulanreikäkamerana ja siivilöidä maahan lukemattomia pieniä kuvia Auringosta? Oletko koskaan yrittänyt nähdä Venusta siniseltä taivaalta? Tiedätkö, miksi Auringon säteily tuntuu lämpimältä iholla?

Ympäristömme on täynnä jänniä juttuja, jotka jäävät meiltä helposti huomaamatta.

Bongausten tekemiseksi kohteita ei tarvitse valokuvata! Riittää, että olet omasta mielestäsi havainnut etsittävän ilmiön.

Tutustu bongariin: Heikki Kauppinen

[15.6.2021] “Taivaanilmiöiden havainnointi on siitä hyvä harrastus, että vaikka kyseessä on pohjimmiltaan keräilyharrastus, ei havaintojen keräily kerrytä turhaa tavaraa”, pohtii espoolainen Heikki Kauppinen mökillään Kangasniemellä.

Heikki on pitkän linjan kokenut tähtiharrastaja. “Olen tehnyt havaintoja liki 70 vuotta ja ollut Ursan jäsen 53 vuotta. Bongaa 100 -haasteen ilmiöt ovat siten jo ennestään tuttuja, “ hän kertoo. Kokenut bongari onkin ahkerana ehtinyt kuluneen vuoden aikana havaita jo huimat 82 ilmiötä haasteen listalta!

Heikki on myös aktiivinen satelliittibongari. “Tunnistan taivaalla näkemiäni satelliitteja niiden lentoratojen perusteella”, Heikki kertoo. “Painan radat tarkasti mieleeni tai kirjaan ne sanelukoneelle. Myöhemmin kotona haen ratojen perusteella tiedot tekokuista nettisivuilta (heavens-above.com)."

Loppukesästä, kun illat taas pimenevät, satelliitteja pääsee metsästämään yötaivaalta. Heikki antaa neuvoja aloitteleville satelliittibongareille. “Tähtitaivaan hyvä tuntemus auttaa satelliittien tunnistuksessa”, hän neuvoo. “Satelliitin radan saa määriteltyä tarkemmin, kun tunnistaa suurten lisäksi pienempiäkin tähdistöjä.”

Lue lisää Heikin bongauskokemuksista!

Esittelemme haasteen aikana siihen osallistuneita bongareita. Haluatko kertoa itse omasta Bongaa 100 –kokemuksestasi? Ilmianna itsesi meille osoitteessa bongaa100@ursa.fi!

Mitä bongataan juuri nyt?

Jos Aurinko paistaa ja sataa vettä yhtä aikaa, voi taivaalta etsiä sateenkaaria ja ihastella samalla Auringon näkyvän valon spektriä ja miksei lämpösäteilyäkin. Poutasäällä voi taivaalta tähyillä kumpupilviä ja mahdollisesti ukkosta enteileviä alasinpilviä. Myrskypilven reunassa voi nähdä makkaramaisen hurjan vyörypilven. Pilvipeitteen rakoillessa, jos ilmakehässä on runsaasti pienhiukkasia (esim. siitepölyä) tai vesipisaroita, voi nähdä kauniita maahan lankeavia pilvisäteitä.

Kesän yötaivas on valoisa, mikä tekee tähtitaivaan kohteiden tarkkailusta haastavaa. Pohjoisimmassa Suomessa on yötön yö eli Aurinko ei laske lainkaan horisontin alapuolelle. Eteläisimmässä osassa maata voi paikallisen keskiyön aikaan pilvettömällä taivaalla nähdä joitakin kirkkaimpia tähtiä. Esimerkiksi kirkkaat tähdet Deneb, Vega ja Altair muodostavat kesäkolmion kuvion korkealle kaakkoistaivaalle. 

Lue lisää Bongaa 100 –haasteesta

Hyödyllisiä sivustoja

Ursan tähtikartta auttaa sinua löytämään planeetat, tähdet ja tähdistöt.

Taivaanvahti on Ursan havaintopalvelu, joka kokoaa yhteen Suomen taivashavaitsijat. Mitä muut ovat nähneet?

Pimeiden paikkojen kartta Taivaanvahdissa voi auttaa sinua löytämään kunnolla pimeän havaintopaikan läheltäsi. Voit jakaa oman pimeän havaintopaikkasi kartalle, jonne on vapaa pääsy.

Heavens-above.com on saatavilla myös suomenkielisenä, ja voit valita oman havaintopaikkasi. Sivusto kertoo muun muassa, milloin voit nähdä Kansainvälisen avaruusaseman ja kirkkaimmat satelliitit.

---

Löysitkö sivuilta virheen, tai eikö jokin asia toimi? Onko sinulla kysyttävää haasteesta? Voit ottaa meihin yhteyttä osoitteessa bongaa100@ursa.fi.

Bongaa 100 on osa Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmaa. Ursan juhlavuoden ohjelmaa tukevat Tieteen tiedotus ry ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto.