Tutustu bongariin: Dennis

Dennis Lehtonen, 25.3.2021, Salla.

29.10.2021

“Uusi revontulimuoto ”dyynit” tunnistettiin hiljattain aika pitkälti kaltaisteni tähtiharrastajien toimesta yhdessä ammattilaisten kanssa. Tämä toimii yhtenä esimerkkinä siitä, että harrastajakin voi tehdä oikeasti jotain tieteellisesti merkittävää. Se antaa harrastukselle uutta inspiraatiota”, pohdiskelee Sallassa asuva 26-vuotias Dennis Lehtonen.

Dennis kertoo innostuneensa tähtiharrastuksesta noin viisi vuotta sitten. “Katsoin sattumalta videon YouTubesta, jossa henkilö kuvasi Saturnuksen. Voisi sanoa, että tämän jälkeen harrastus eteni vauhdilla ”nollasta sataan” kun ostin oman kaukoputken, osallistuin harrastustapahtumiin ja myöhemmin sain oman avaimen Ursan Kaivopuiston tähtitorniin Helsingissä”, Dennis kertoo.

“Pari vuotta myöhemmin olin myös Oulun Arktos -tähtiyhdistyksen Puolivälikankaan tähtitornin hoitaja. Tähtinäytösten pitäminen oli hienoa hommaa. Moni henkilö katsoi ensimmäistä kertaa kaukoputkella ja näki esimerkiksi Kuun kraatterit ja Saturnuksen renkaat. Ihmisten reaktiot olivat yleensä mukavan hämmästyneitä”, Dennis muistelee. “Tästä pestistä jouduin tosin luopumaan, kun muutin Oulusta tänne Sallaan tämän vuoden helmikuussa.”

#bongaa100 -haasteessa Dennis on saanut saaliiksi jo 87 ilmiötä. “Teen havainnot omalla pihalla tai korkeintaan kymmenen kilometrin etäisyydellä, sillä olen varmaan kunnan ainoita henkilöitä ilman autoa. Liikun usein polkupyörällä silloin, kun ei ole lunta. Talvella taas laitan kameran rinkkaan ja hiihdän. Taivaanilmiöiden havainnointi on siitä mielekästä puuhaa, että ilmiöitä on niin suuri määrä ja osa sijoittuu myös Suomen valoisaan kesään.”

Dennis kokee, että revontulet ovat olleet hänelle taivaanilmiöistä palkitsevimpia. “Vaikka kohteet kuten Saturnus ja Orionin tähtisumu ovatkin kovin upeita, niin revontulet tarjoavat monipuolisempaa katseltavaa, sillä kahta identtistä revontuliesitystä ei ole. Tämän takia niihin ei juuri kyllästy”, hän kertoo.

“Ensimmäiset revontulet näin Helsingin ydinkeskustan yllä vuonna 2018, kun olin Kaivopuiston tähtitornissa havaitsemassa avaruusasema ISS:ää. Sen jälkeen pohjoisempana asuessa olen nähnyt lukuisia isoja kokotaivaan revontulinäytöksiä. Juuri tästä syystä en haluaisi muuttaa takaisin Etelä-Suomeen.”

“Nyt ollaan lähestymässä Auringon aktiivisuusmaksimia, joten isompaa settiä olisi todennäköisesti luvassa”, Dennis muistuttaa. Auringon aktiivisuus vaihtelee noin 11 vuoden jaksoissa. Aktiivisuutta seurataan muun muassa mittaamalla auringonpilkkujen määrän vaihtelua. Revontulien runsaus vaihtelee osittain pilkkujaksojen tahdissa – ainakin maan eteläosissa. Ilmatieteen laitoksen mukaan seuraavan huipun ennustetaan osuvan vuosille 2023-2026, joskin revontulia esiintyy usein eniten vasta huippua seuraavina vuosina.

Harrastuksesta kiinnostuneille Dennis suosittelee osallistumista tähtiyhdistysten toimintaan. “En usko että oma harrastus-urani olisi saanut niin hyvää starttia, ellen olisi rohkeasti osallistunut harrastustapahtumiin ja saanut hyvää tukea ja vinkkejä muilta harrastajilta.” Dennis muistuttaa, että havaintokokemusten jakaminen muiden kanssa tekee myös harrastuksesta hauskaa. “On se mielekkäämpää havaita kohteita pienen ryhmän kanssa kuin yksin.”