Tutustu bongariin: Heikki

Iririum-satelliitin välähdys. Kuva Markku Poutanen

15.6.2021

“Taivaanilmiöiden havainnointi on siitä hyvä harrastus, että vaikka kyseessä on pohjimmiltaan keräilyharrastus, ei havaintojen keräily kerrytä turhaa tavaraa”, pohtii espoolainen Heikki Kauppinen mökillään Kangasniemellä.

Heikki on pitkän linjan kokenut tähtiharrastaja. “Olen tehnyt havaintoja liki 70 vuotta ja ollut Ursan jäsen 53 vuotta. Bongaa 100 -haasteen ilmiöt ovat siten jo ennestään tuttuja, “ hän kertoo. Kokenut bongari onkin ahkerana ehtinyt kuluneen vuoden aikana havaita jo huimat 82 ilmiötä haasteen listalta!

Heikin kiinnostus tähtiharrastusta ja avaruutta kohtaan heräsi jo lapsuudessa. “Mieleeni on painunut Chesley Bonestellin ja Willy Leyn kirja Avaruuden valloitus, joka julkaistiin suomeksi vuonna 1952”, Heikki muistelee. “En vielä silloin osannut itse lukea, mutta isän kanssa katselimme kirjan piirroskuvia, jotka esittivät sen aikaisen parhaan käsityksen taivaankappaleista, kuten Saturnuksesta ja sen kuista.”

Heikki päätti osallistua Bongaa 100 -haasteeseen, koska hän koki osallistumisen helpoksi. “Olen pitänyt kirjaa havainnoistani haasteen nettisivuilla”, hän kertoo. “Talvella mökillä Kangasniemellä havainnointia helpottivat pimeät, valosaasteettomat yöt.”

Vaikka haasteen ilmiöt ovat Heikille tuttuja, hän luettelee pitkän listan ilmiöitä, joiden bongaamisen kokee edelleen palkitsevana. “Merkuriuksen näkeminen on toki aina hieno kokemus. Samoin auringon- ja kuunpimennykset sekä esimerkiksi valaisevat yöpilvet”, hän luettelee.

Heikki on myös aktiivinen satelliittibongari. “Innostus satelliitteja eli tekokuita kohtaan lähti Iridium-satelliiteista. Ne olivat veikeitä”, hän muistelee. “Auringon valon osuessa Iridiumien leveisiin radioantenneihin niistä näkyi kirkas välkähdys Maahan. Satelliittien radoista ja asennoista pystyttiin helposti laskemaan mihin suuntaan välkähdykset näkyivät.”

Heikki on jakanut satelliittihavaintojaan Ursan avaruustekniikka-harrastusryhmän satelliittikatsauksiin vuodesta 2009. “Tunnistettuja tekokuuhavaintoja on kertynyt vuosien varrella yhteensä noin 8 000. Olen havainnut ja tunnistanut yli 2 000 eri tekokuuta.”

“Tunnistan taivaalla näkemiäni satelliitteja niiden lentoratojen perusteella”, Heikki kertoo. “Painan radat tarkasti mieleeni tai kirjaan ne sanelukoneelle. Myöhemmin kotona haen ratojen perusteella tiedot tekokuista nettisivuilta (heavens-above.com).”

Loppukesästä, kun illat taas pimenevät, satelliitteja pääsee metsästämään yötaivaalta. Heikki antaa neuvoja aloitteleville satelliittibongareille. “Tähtitaivaan hyvä tuntemus auttaa satelliittien tunnistuksessa”, hän neuvoo. “Satelliitin radan saa määriteltyä tarkemmin, kun tunnistaa suurten lisäksi pienempiäkin tähdistöjä.”

Tähtitaivaan harjoittelun avuksi Heikki suosittelee esimerkiksi Ursan tähtikarttasovellusta tai planisfääriä. “On tärkeä huomata, että tähtikarttoja on erilaisia”, hän huomauttaa. “Karttaa valitessa on hyvä miettiä, mikä on kartan tavoite ja soveltuuko se esimerkiksi paljain silmin havaitsemiseen.”

Heikki osaa myös kertoa, miten uusia Starlink-tietoliikennesatelliitteja on helppo tunnistaa. “Nehän kulkevat jonkin aikaa laukaisun jälkeen pitkänä jonona peräkkäin”, hän kuvailee. Heikille Starlinkit ovat jo tuttuja taivaankulkijoita. “Olen nähnyt niitäkin jo kuutisen sataa.”


Esittelemme haasteen aikana siihen osallistuneita bongareita. Haluatko kertoa itse omasta Bongaa 100 –kokemuksestasi? Ilmianna itsesi meille osoitteessa bongaa100@ursa.fi!